« Työn sankari | Etusivu | Kolme sukupolvea »
tammikuu 27, 2005
Taas sama virsi
Kun nyt olen alkanut jatkuvan linkkaamisen Mikon blogiin, voin kai jatkaa. Olen ollut kolmena päivänä muutaman tunnin töissä, ja jo muistui omien asiakkaidemme myötä mieleen tämä laulu:
Asiakkaista parhain sä oot
Kissanpentu räpsyttelee tummia silmäripsiään ja ehdottaa viattoman vakavuuden tai hymyn takaa, että taivuttaisimme putiikin tiukkoja sääntöjä vähän oikealle ja vasemmalle, näin ja näin. Menen pyörryksiin ja lupaan maat ja taivaat ja saan itse henkisen krapulan väärintekoni vuoksi. Juu, luit aivan oikein: älä ota minua töihin teidän firmaanne. Olen huono työntekijä ja ihminen. Tai jos onnistun kieltelemään, tunnen itseni niin kovin tylyksi. Kissanpentujen kanssa voi vain hävitä.
Päällekäyvä asiakas nojaa tiskin yli niin syvään, että päämme kopsahtavat melkein yhteen. Tai jäytää purkkaa, mikä on iiskottavinta katsottavaa maailmassa. Pahimmillaan hän massuttaa purkkaa suu auki, leuka liikkuen kuin lehmällä: lits, lits, lits, lits, läts, läts, läts. Yritä siinä olla repeämättä hysteeriseen nauruun.
Vähän hukassa oleva asiakas ei oikein tiedä, missä hän on, mitä täällä voi tehdä, mitkä ovat paikan toimintaperiaatteet ja säännöt ja/tai ei muista tai tiedä hakemastaan asiasta kuin jonkin slanginomaisen lyhenteen. Palvelepa sellaista siinä.
Kaikista muista asiakkaista ei ole mitään muuta sanottavaa, kuin että heistä puuttuvat edellä mainitut ominaisuudet. Eikö ne olekin ne suomalaisen antamat kehut, jos ei ole mitään moitittavaa?
Ai että tämä bloggaaminen helpottaa.
Laura 27.01.05 16:05 | TrackBackParas asiakas on se, joka tietää, mitä tahtoo, osaa ilmaista tahtonsa toisen ammattitaitoa kunnioittaen, osaa ilmaista itseään, ei ole ylimielinen kaikkitietävä B. Esserwisser, pysyy asiassa, on yleensäkin oikeassa paikassa asiansa kanssa, kiittää ja hymyilee lähtiessään.
Mutta ei niitä usein näe, ehkä ne pärjäävät yksinäänkin ja siksi niiden kanssa ei joudu puheisiin.
Huono asiakas on edellisen kääntöpuoli ja niitä on. Niitähän _on_.
Kirjoitti mea 27.01.05 22:10
Kaikki toiminnot virastoissa, kirjastoissa, myymälöissä ja toimistoissa on automatisoitu ja muutettu itsepalveluksi jo siinä määrin, että asiakkaan tarvitsee kääntyä ihmisen - asiakaspalvelijan - puoleen vasta sitten, kun jokin menee vikaan tms. ikävässä tilanteessa. Minä hyvänä esimerkkinä olen jo niin tottunut automatiikkaan, että palvelutiskille hakeutuminen on vasta väistämätön paha.
Jos haluaa tilannetta positiivisesti ajatella, niin tällä tavoinhan asiakaspalvelijoilla jää käytettäväksi enemmän aikaa niiden asiakkaiden neuvomiseen, joilla on todellisia ongelmia. Eikä muiden tarvitse norkua jonossa.
Kirjoitti Laura 28.01.05 12:25
Asiakasryhmiin lisäisin vielä "onnelliset tunarit", jotka tulevat tiskille kuin arpajaisiin: kuinkahan paljon ne sakot tällä kertaa on? Tämän ryhmän edustaja ilahtuu aina kun selviää alle viitosella. Mikähän siinä on, ettei niitä lainojaan ikinä muista uusia tai palauttaa ajallaan. Eikähän siinä ne sakot ole pahinta vaan se, että ihan turhaan hautoo kamppeita, joita joku toinen kenties varausjonossa jonottaa. Oppisinkohan, jos sakkojen suuruus olisi kertaluokkaa suurempi per myöhälaina (nimittäin videovuokraamon romppeet eivät minulta koskaan myöhästy...)?
Kirjoitti olennainen 28.01.05 16:50
